Vakaumuksen vahvistus: Manu Larcenet

Kirjoitin aiemmin pienen pätkän Manu Larcenet'n sarjakuvista. Luin viikonloppuna vastikään hänen Pieniä voittoja -sarjansa kolmannen osan, Millä on väliä, ja pakko sanoa että jotenkin mitä enemmän näitä luen, sen enemmän näistä pidän. Ensimmäisen kohdalla en ollut erityisen ihastuksissani, mutta yhdistelmä ranskalaisuutta, sympaattista piirtojälkeä ja värejä ja tavallisen elämän kuvausta vetosi kuitenkin jotenkin. Kakkososassa (Elämän oppitunteja) rakenne tuntui olevan tukevampi ja aihekin mielenkiintoinen. Kolmas osa oli edelleen vielä vakuuttavampi kuin kakkonen. Hitto kun vielä osaisi selittää miksi. Tunnelma, värit, päähenkilön parisuhteen kuvaus, huumori... kiihkoton, ymmärryshakuinen tapa, jolla vakavia asioita käsitellään. Tarinan puolesta kuin romaania lukisi, ynnä tietysti sarjakuvan visuaaliset plussat. Tykkään. Onneksi on ainakin vielä neljäs osa, joka odottelee lukijaansa.

(Yllä olevat osat ilmestyneet WSOY:ltä 2006–2008.)