tiistai 26. helmikuuta 2013

Välihöpinä

Iltaa, hyvä internetkansa.

Koen tarpeelliseksi kommunikoida seuraavaa:
1) Harjoitteluni eräässä kustantamossa on varmistunut. Muutan harjoittelun ajaksi uudelle paikkakunnalle suhteellisen kauas kotikunnaista. Olen 85 % innoissani, 15 % kauhuissani. Koko kesä ei harjoittelussa kuitenkaan vierähdä, vaan päädyn ennen syksyä takaisin osa-aikaiseen hommaani kirjakaupan kassalle. Harjoittelusta tekee varmaan mieli jutella täälläkin kauheasti, mutta vielä en uskalla luvata/uhata mitään. En halua paljastaa kustantamon nimeä, projekteistakin täytyy pysyä hissukseen... Toivon kuitenkin, että jotain yleisiä jupinoita pystyn edes suhteellisilla mielekkyyskertoimilla täällä blogissakin toisinaan tarjoilemaan. Odotukseni ovat suhteellisen matalalla: luulen kyllä työpaikan olevan mielenkiintoinen, ja kaikki kaksi kontaktianikin ovat olleet todella ystävällisiä, mutta omasta sopivuudestani ja taidoistani olen hyvin epävarma. Odotetaan ja katsotaan. :) Olen joka tapauksessa ihka onnellinen tästä mahdollisuudesta kurkistaa lukuharrastuksen kulisseihin.

2) Nökötin tänään taas kirjakaupassa. Muuan vanha rouva toivotti iloiselle myyjälle erityisen hyvää kevättä ja muisteli aikojaan ensin kukkakauppa-apulaisena ja sitten kukkakaupan omistajana. Olisin kuunnellut lisääkin, mutta tuli muita asiakkaita. Rouvalle oli teroitettu, että kukkalähetystä viedessä hänen on muistettava "pokata" ja mentävä ehdottomasti hienoihin taloihin keittiön ovesta. Rouvaa oli kuitenkin kiinnostanut, millaista äveriäiden taloissa on, ja hän oli nimenomaisesta käskystä huolimatta kolkuttanut kukkapaketteineen etuovelle. Hieno miespalvelija oli kuulemma raottanut ovea juuri sen verran, että kukkalähetys oli mahtunut ovesta sisään. Lähettityttö (nykyinen rouva) oli yrittänyt kurkistella sisään, muttei ollut nähnyt fiinistä eteisestä vilaustakaan. :)

Vanhoja ihmisiä pitäisi voida vuokrata kahviloista pöytäseuraksi.

9 kommenttia:

  1. Grattis! Mainio juttu, odotan innolla, mitä alasta kerrot – sen mitä siis voit! Kyllä täytyy ihmisellä olla mielekäs työ, edes pätkissä ja harjoitteluna.

    VastaaPoista
  2. Onnea mielenkiintoisesta harjoittelupaikasta! :) Vanhojen ihmisten tarinat ovat kyllä parhaita. Kun olin aikoinaan asiakaspalvelussa töissä, duunikaverit ohjasivat tunnetusti puheliaat asiakkaat aina minun luokseni. Yksi suosikeistani oli vanha taikuri, jonka taikatempuistakin pääsin välillä nauttimaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, eläköitynyt taikuri! Olit varmaan kantisten suosikki. ^^

      Poista
  3. Jos bloggerissa voisi painaa "tykkää"-nappia, niin nyt painaisin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii! Kiitos molemmille tykkääjille. ^___^

      Poista