Voipuneet mutta onnelliset terveiset työrintamalta:
Kirjoittaja on osa-aikainen lähiseudun kirjakaupan täti sekä aktiivinen käännöstoimiston alihankkija.
Ikävää toisaalta on, että graduni on jo alkanut maatua jossain tietokoneen uumenissa. No, jos on juuri nyt valittava gradun ja rahan välillä, valitsen maallisen mammonan. Siinä pisteessä ovat asiat tällä hetkellä. Lisäksi ei kauheasti inspiroi nyt tämä opintoasia muutenkaan. Jos silmiin (ja sieluun) on sattunut Maikkarin entisten tekstittäjien saama kylmä kyyti (ulkoistettiin BTI:lle --> tulot tippuu kolmannekseen), ymmärtää ehkä miksi. Kohottelen tuntosarviani jo aivan uusien akateemisten aluevaltausten suuntaan, mutta niistä hyshys kunnes konkretiaa on enemmän kuin yhden kokeiluluontoisen kurssin verran.
Viimeisen 48 tunnin aikana olen nukkunut vähän ja kääntänyt paljon.Välissä olen lukenut Aravind Adigan Valkoista tiikeriä, joka on toistaiseksi ainakin ihan huippuhyvä. Kirjoitan siitä jotakin, jahka saan toisen puolikkaan luetuksi. Ihkaensimmäinen alihankintahommani oli osittainen käyttöohjekäännös. Kyllä on kieli hassu asia. Arvatkaa, onko ufoa puhua jostain virtapainikkeista, neliportaisista liukukytkimistä, USB-sovittimista ja laiteohjelmistopäivityksistä. Ihan Sinikka Nopola ja letkusuulake. :D
Ja nyt laahustan keittiöön, panen perunaveden kiehumaan (anteeksi jo etukäteen, rakas seinänaapuri) ja katson Hyvät ja huonot uutiset ennen ehdottoman hyviä (ei huonoja) unosia.
Kiireitä on itse kullakin ja pohdintaa alan valinnasta - tunnistan tuntemuksia.
VastaaPoistaMutta ihan ensiksi haluan kiittää siitä divarivinkistä, maanantaina mulla nimittäin oli kuin olikin aikaa pyörähtää Omituisissa opuksissa ja haa, löysin sieltä Michael Cunninghamin Samaa sukua, jota olen metsästänyt jo pitkään!
Mulla alkaa olla ikävä töihin (eli rahaa), mutta vielä täytyy pusertaa G:tä. Se on jo MELKEIN valmis!
Jee! Ens kerralla käyt sit vaik Kirjakahvilassa tuomiokirkon lähellä. Vinkkejä piisaa. x)
PoistaNo oon seurannu sun gradupuuhia blogin kautta ja esimerkiksi edellinen huumapostaus oli aikamoista luettavaa! Mun silmissä on jo valmis, jos kerran eka versio on jo lähteny kommentoitavaksi, sillä se tahtoo sanoa että bulkki on koossa ja hiominen enää jäljellä. Oon ihan jossain raskausajalle tyypillisissä "toi on niin maagista aikaa" -tunnelmissa, vaikka itsehän en oo edes kokenut niitä fiiliksiä, jotka gradun saaminen loppusuoralle aiheuttaa. :D
Kaikkeen tottuu, myös virtapainikkeisiin ja liukukytkimiin. Ajauduin äärettömän epäteknisenä ihmisenä käyttöohjekäännösten pariin ja vietin yli kymmenen vuotta pitkälti niitä vääntäen. Nykyään kääntelen enimmäkseen vähän toisenlaisia tekstejä, mutta kun joskus eteen sattuu joku manuaali, on kuin törmäisi vanhaan ystävään.
VastaaPoistaÄlä? Hauska sattuma, kiitos kommentista. :) Usein kyllä juuri teknologiarajoittuneet ihmiset saavat aikaan oivallisia aihetta käsitteleviä käännöksiä (jos vain taustatietoa on löydettävissä tarpeeksi).
PoistaOn jotenkin omituista kuvitella puhuvansa täydellisesti äidinkieltään ja joutua yhtäkkiä ihan uudelle kielenkäytön alueelle, jossa kaikki vaikuttaa omituisella tavalla värittyneeltä. Toisaalta se manuaalikielen selkeys on tosi tyydyttävää, ja on hauska katsoa miten se jäsentelee omaa maailmaansa täsmällisesti ja tarkkaan. Joskus taas tuntuu, että turhaan sitä kääntää 'laiteohjelmistoa', kun 'firmware' lienee tutumpi suurimmalle osalle niistä, jotka ylimalkaan tietävät mistä on kyse. Erityisesti turhaumien hetkellä kaipaan myös suuresti oman idiolektini huipputieteellisiä termejä eli namiskoita, nöölejä ja härpeleitä. Uusi sanasto on vähän kuin jokin uusi rooli. On aika hauskaa leikkiä olevansa henkilö, joka puhuu säännöllisesti virtapainikkeista.