Hyttysiä sateessa ja elämää tonnikalan silmin

Pitkästä aikaa. Palaan kesäprojekteihin joskus. Sillä aikaa video, joka vastaa kysymykseen: miten hyttyset pystyvät lentämään sateessa?

Asiasta toiseen:
Luin jokin aika sitten myös harvinaisen kiintoisan kirjan. Nainen joka sukelsi maailman sydämeen tarttui kirjastosta mukaan suunnittelematta. Se oli asetettu esille uutuuskirjana, ja ajattelin poiketa luutuneista lukutottumuksistani ja lukea jotakin erilaista. Sabina Bermanin kirja kertoo autistisesta tytöstä, joka pitää eläimistä enemmän kuin ihmisistä, vaikka onkin töissä tätinsä omistamassa tonnikalanjalostamossa. Hän rentoutuu pukemalla sukellustamineet niskaan ja laskeutumalla meren pohjaan makoilemaan pintaa alhaalta katsellen. Tytön mukaan suurin syy ihmisten typeryyteen on Descartesin uskominen: kaiken pahan alku ja juuri on "Ajattelen, siis olen". Päähenkilö on mielestään itse niin tyhmä, että hän ehdottomasti on ensin ja ajattelee, jos on pakko, vasta sitten. Olemassaolo ei olekaan ihmisten sankoin joukoin harrastamaa ajattelua vaan nimenomaan olemista, elossa olemisen tunnetta, sitä että on maailmassa kiinni. Kiinnostavaa luettavaa ja muutamia kuvia, jotka pysyvät mielessä pitkään jälkeenpäin. Suosittelen... no, vähän kaikille. Eläinten oikeuksista ei tarvitse olla suuria tunteita voidakseen nauttia tästä ajatuksia herättävästä kirjasta.