Oho, luin kirjan. The Eyre Affair.

Nyt se on tehty. Palautin noin 40 000 sanan käännöksen armottoman n. 16 tunnin työpäivän päätteeksi. Aikataulun kinnaaminen oli aivan omaa syytäni, sillä edellinen projekti venyi pitempään kuin kuvittelin. Hurja tunne, kun saa pitää hetken vapaata. Hihii!

Olen siis elänyt pellossa nyt puolitoista päivää. Rellestänyt. Kas näin se käy:

• elän ensimmäisen päivän hedelmillä, auringonkukansiemenillä ja sukulakuilla, kunnes illalla on pakko mennä kauppaan ostamaan ruokatarpeita
• vietän ainakin TUNNIN pituisen aamiaishetken kirjan äärellä
• kirjoitan loppuun kirjeen, jonka kirjoittamisen aloitin nelisen kuukautta sitten. Melkein muistan postittaa sen matkalla kaverin luokse teelle.
• katson jakson MasterChef Australiaa – keskellä päivää! Oon observoinut australialaisia ohjelman kautta ja tullut siihen tulokseen, että ne on mahdollisesti maailman mukavinta sakkia. [/antropologiset totuudet]
• kirjoitan muistiin pari vaarilta kuulemaani juttua ja luen vahingossa löytämääni päiväkirjatiedostoa vuodentakaiselta Irlannin matkalta
• koska siippanen tekee etätöitä kotoa tänään, voimme jatkaa koodausharjoituksia. Kaivan esiin Java-ohjelmointikirjan koska olen unohtanut kaikesta noin kaiken ja ryhdyn kähinöimään siippasen keksimien harjoitusten parissa.

***

Sain toissapäivänä loppuun Jasper Fforden kirjan The Eyre Affair, joka on ollut kesken aivan huut hiton kauan. En oikein muista miksi hyydyin kesken kaiken, koska olin nyt taas ihan fiiliksissä.

The Eyre Affair on kirja, jossa todellisuus hieman erilaisella mallilla. Kirjallisuus on todella pop. Jehovan todistajien sijaan ovilla kiertävät siististi pukeutuneet henkilöt, jotka haluavat keskustella siitä, kuka todella kirjoitti Shakespearen näytelmät. Kun klassisen runoilijan tuhatpäinen faniyhdistys kokoontuu, hotellissa majoittuu sadoittain runoilijan nimen ottaneita kaimoja. Kukoistava ensipainosten ja muiden kirjallisten kulttiesineiden kauppa kukoistaa siinä määrin, että ala kiinnostaa rikollisiakin.

Thursday Next on SpecOpsin, eräänlaisen poliisilaitoksen, Literatec-osastolla töissä. Heidän puuhaansa ovat juurikin kirjallisuusrikokset. SpecOps on mitä monihaaraisin järjestelmä, joissa jaoston numero antaa jotakin osviittaa siitä, kuinka salaisissa hommissa työntekijät ovatkaan. Aikavääristymien ja niihin liittyvien rikosten tutkiminen on jo melko salaista, tavalliset kavallukset eivät juurikaan.

Tapahtumat lähtevät liikkeelle, kun arvokas ensipainos varastetaan. Valvontakamerat näyttävät tyhjää, vartija on ammuttu tämän omalla aseella, kirja vain katoaa. Asialla on yliluonnollisia kykyjä omaava Thursdayn vanha tuttu, omatunnoton Hades Acheron. Kun maailmankirjallisuuden klassikoista alkaa kadota hahmoja ja poliisin postiluukusta kolahdella lunnasvaatimuksia, panokset kovenevat. Kaiken yllä levittäytyy Goliath Corporation, Britannian sodanjälkeisistä mudista nostanut isä aurinkois -yritys, jonka edustaja, Jack Schitt, häilyy tutkimusten taustalla.

Tarina on outo, mielikuvituksellinen ja riemukas. Brittikirjallisuutta ja -runoutta tunteville se on varmastikin vielä herkumpi, sillä viittauksia satelee melko tiuhaan. Siinä on spefiä, dekkaria, huumoria ja ihmissuhdejuontakin... mikä ei häirinnyt meikäläistä, mutta on ilmeisesti käynyt useamman muun hermoille. Kokonaisuus on jotenkin todella venyvä ja paukkuva, retrosarjakuvamainen, melkein-ylilyönti-muttei-kuitenkaan, että osa tuntuu rakastavan kirjaa ja osa taas ei voi sietää sitä. Mieleen tulevat vanhat Sam & Max -pelit, jonkinlainen elastisuus. Hetken asiat näyttävät normaalilta, ja sitten tapahtuu taas jotain absurdia. Tai groteskia. Vähän kuin Ben Aaronovitchin kirjat, mutta sarjakuvamaisempina ja räikeämpinä. Minusta kirjan oivallukset onnistuivat viihdyttämään, vaikken röhöttänytkään ääneen (sen mitä olen tästä kuullut ja lukenut, kirjan huumorissa on jotain, joka tuntuu vetoavan erityisesti britteihin – tämä on nyt taas tämä mystinen brittihuumorin je ne sais quoi). "Shakespearan todistajat", runoilijafanilaumat... Mieli tekisi kertoa lisääkin, mutten halua pilata löytämisen riemua. :) Kaikki on ihanan oudosti päälaellaan.

The Eyre Affair

Jasper Fforde

Hodder and Stoughton

2011